SUOMEN KANSALLISBALETTI: PÄHKINÄNSÄRKIJÄ JA HIIRIKUNINGAS

 

                                                                

                                                               

Ensilumen laskeutuessa ja iltojen pimennyttyä sesongin klassikot palaavat ohjelmistoon.  Kestosuosikkeja joulunajan tarinoista ovat  surrealistinen satu Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas sekä Lumikuningatar. Lumikuningatar  nähdään jäätanssina ja Suomen Kansallisbaletti jatkaa Pähkinänsärkijä ja hiirikuninkaan -baletin esittämistä.  Surrealistinen satu löytyy myös tv-taltiointina vuodelta 2021 ja kamerataltiointi sopii hyvin adaptaation sisäkkäisten näkymien välittämiseen.

Baletti pohjautuu E.T.A Hoffmanin satuun, josta Alexandre Dumas laati mukaelman balettiin, jonka sävelsi Pjotr Tsaikovski ja koreografiasta vastasivat Marius Petipa ja Lev Ivanov.  Myöhemmin suositusta baletista on muokattu eri medioita varten lukuisia adaptaatioita. Sadun päähenkilön Klaaran ikä on vaihdellut 6-vuotiaasta varhaisteinin ikään, mutta seikkailu nuken kanssa päätyy kuitenkin vielä lapsuuden valtakunnan hallitsevaan olotilaan.  Klaara palaa fantasiastaan  lastenhuoneeseen nukkumaan nukke vierellään ja prinssi jää vielä keskiyön fantasiaksi.

E.T.A Hoffmanin nukke on pähkinänsärkemiseen tarkoitettu väline, joka saa tytön mielikuvituksessa  leikkikaluun ja nukkeen rinnastuvia piirteitä. Klaara hoivaa ja sijoittaa pähkinänsarkijä-nukkeen tunteita.  Kirjailija itse tunsi yläluokkaisen perinteen antaa jouluna lahjoja, jotka olivat kalliita ja jotain uutta.  Hän itse tunsi ajan muodin kerätä mekaanisia leluja, joista 'automaton' -nimekkeellä tunnettiin hienouksia, jotka osasivat soittaa, piirtää ja kirjoittaa. Soittorasiat olivat suosittuja.  Elokuvantaiteen pioneeri Georges Mélièsin tiedetteettin keräilevän 'automaton' -leluja.

Yle Teema ja Yle Areena viettävät Tanssin vuotta 2022, johon pieni katsaus baletista ehkä sopii, vaikka se ei olisi enää katsottavissa tv-taltiointina. Balettia esitetään Kansallisbaletin lavalla juolunaikana 2022 ja siitä on jo kasvanut perinne, vaikka ehkä eri miehityksellä. Ylen taltioinnissa Klaaran roolin tanssii Zhiyao Chen ja Drosselmeierin sisarenpoikana ja prinssinä nähdään Michal Krcmar.  Pähkinänsarkijän roolittaa Jonathan Rodrigues. Koreografiasta vastaa Wayne Eagling ja lavastuksesta ja puvustuksesta Toer van Schayk. Musiikinjohto: Sasha Mäkilä.

Juoni

                                                                                 

Juoni sijoittuu 1800-luvun alun Porvooseen, jossa kauppiasperhe valmistautuu joulujuhlaan. 12-vuotias Klaara, hänen pikkuveljensä Pekka ja isosisko Liisa kohtaavat erilaisia lapsia, joita mystinen herra Drosselmeier viihdyttää.  Hän on tuonut myös mukaan nuoren sisarenpoikansa.

Salissa on paljon Klaaran ystäviä ja serkkuja ja joukkoon saapuvat myös joulu- ja vuohipukki. Herra Drosselmeier tuo sisään taikalyhdyn, jonka avulla kerrotaan tarina nuoresta prinsessasta.  Heijastetussa tarinassa prinssi ja Hiirikuningas taistelevat prinsessasta, kunnes Hiirikuningas taikoo prinssin puiseksi Pähkinänsärkijä-nukeksi.

Nukkumaan mennessä Klaara palaa saliin, jossa hän tapaa Drosselmeierin sisarenpojan.  Klaara on ihastunut häneen ja samaistaa pojan tarinan taiotuksi prinssiksi.

Yöllä Klaara näkee painajaisen, jossa Hiirikuningas saapuu hänen huoneeseensa.  Pähkinänsärkijän ja Hiirikuninkaan joukot sotivat toisiaan vastaan.  Hiirikuningas on kuitenkin liian voimakas.  Drosselmeier taikoo  Pähkinänsärkijän prinssiksi, joka muistuttaa hänen sisarenpoikaa. Lumihiutaleita alkaa sataa ja ne työntävät hiiret taka-alalle. Drosselmeier johdattaa Klaaran ja Pähkinänsärkijän taikalyhdyn sisälle ikään kuin kameran linssin keskelle.

Pähkinänsärkijä surmaa Hiirikuninkaan taistelussa ja muuttuu prinssiksi. Taikalyhty vie Klaaran ja prinssin vieraisiin maihin. 

Lopulta Klaara herää ja näkee veljensä Pekan.  Seikkailu on saanut heidät ymmärtämään, kuinka paljon he toisistaan välittävät.

Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas tv-adaptaatio

 Adaptaatio aloittaa luistelukentältä, jossa lapset leikkivät.  Sovitus on tuonut jään ja luistimet ja rullaluistimilla kulkevat lelut mukaan detaljeina.  Tv-sovitus jaksottaa kohtauksia ja näytösten välin koristeellisella lumisateella, nauhoilla, jotka tuovat atmosfäärin kuvaelmista, katsoa lumikuvun sisälle.

Tanssiaisiin on tuotu mukaan joulupukki ja sen skandinaavinen sukulainen Nikolaus eli vuohipukki. Tarina prinsessasta ja prinssistä on kuulunut joihinkin varhaisempiin mukaelmiin ja on läsnä valkoiselle kankaalle heijastettuna tarinana juhlavieraille ja  esinäytäntönä tulevasta.  Sitten sovitus asettaa linssin näyttämölle taustaksi, jonka edessä  tapahtuu jouluinen fantasia Makeiskuningattaren maassa.

Venäläisen, arabialaisen, hollantilaisen ja kiinalaisen  tanssinumerojen lomaan on sijoitettu kreikkalainen tanssi, jonka esittää fauni ja nuori nainen.

Pääparin tanssi on juhlallinen, perinteinen ja antaa baletin liikekieltä kauneimmillaan. Pari tanssii perinteisesti yhdessä ja erikseen ja sitten juhlaan yhtyvät kaikki Makeiskuningattaren vieraat.

Fantasia palaa takaisin lastenhuoneeseen. Klaara ja Pekka katsovat öistä taivasta ja sataa lunta. Vieraat poistuvat.  Lapset astuvat paljain jaloin ulos talosta ja kokeilevat maata.  Nyt jää on sulanut pois.  Klaara löytää itsensä vielä lelunsa kanssa lapsuuden valtakunnasta.

                                                                      

Mirjami Riutta