MELANKOLIA JA NORDIC NOIR
MELANKOLIA JA NORDIC NOIR
Pohjoismainen elokuva on eräs tapa puhua ja kirjoittaa genrestä Nordic noir, koska laji on lähestymistavaltaan transnationaali ja välttelevä esittämällä maantieteellisen tutkimuskohteenaan. Nordic noir lähestyy etsiväelokuvina genrejä film noir ja neonoir, joten yhtäältä kiinnittyminen genreen ja toisaalta uuden tuominen siihen, on merkittävää.
Pohjoismainen elokuva on perinteisesti kiinnittynyt taide-elokuvan genreen, mutta populaari elokuva ja sen joukossa rikos- ja etsiväkertomukset, ovat saaneet uuden sijan alalajissa Nordic noir. Nordic noirin puitteissa erottuvat selkeimmin rikoselokuvat ja television poliisi- ja rikossarjat. Ruotsi ja Tanska erottuvat sekä tuotannollisesti ja erityisen fiktiivisen maailman ja atmosfäärin luojina.
Nordic noir tunnetaan myös termillä Skandinavian noir. Useat tuotannot ovat adaptaatioita menestyksekkäästä dekkarikirjallisuudesta ja sitten muokattu televisio-sarjoiksi ja elokuviksi. Elokuvat pyrkivät tyylilliseen ilmaisuun rikosta selvitettäessä. Perinteestä tunnettuja ovat tv-sarjat ja -elokuvat Beck ja Wallander. Uutta on haettu suosimalla naisia rikostutkijoina, kuten Maria Wern ja tv-sarja Sillan päähenkilö Saga Noren.
Melankolia ja Nordic noir
Tarkastelun kohteeksi on valittu joukko tv-sarjoja ja elokuvia, jotka kuuluvat Nordic noirin piiriin ja joiden atmosfääriä voi pitää melankolisena. Melankoliaa pidetaan psyko-sosiaalisena ja ympäristö-psykologisena terminä, johon kuuluu tiedostamaton. Affektiivinen ja identiteetti luovat kuvan yleisestä apatiasta. Alun perin melankolia on ollut freudilainen termi, mutta tässä yhteydessä, elokuvan fiktiivinen maailma ja melankolinen sävy pyritään saamaan esille temaattisen ja tyylinkin kautta. Wallander on henkilö, johon melankolia viittaa masennuksena, joka laajenee atmosfääriksi. Myös Beck on henkilö, joka on menettänyt jotain, jonkin tärkeän ihmisen tai itsetunnolle tärkeän ihanteen, jollei kutsumuksen ammattiin. Melankolialle tyypillistä on, ettei henkilö tiedä, mitä hän on menettänyt. Menetys voi olla konkreettinen tai henkilö ei ymmärrä menetyksensä koko merkitystä. Melankolia asetetaan usein surun kumppaniksi, joista jälkimmäisestä on helpompi selviytyä. Freudilaisesti melankoliassa oma minä on köyhtynyt toivosta ja sisällöstä. Helposti henkilö vaikuttaa puhuvan toisesta ja toiselle, toisesta tärkeästä henkilöstä. Mutta usein käsitetään, että melankoliassa minän ylle on langennut varjo.
Pelon ja väkivallan tyyssijat käsittävät aina miljöön, johon liittyy varjo. Yhtäältä miljöön ja yhteiskunnallisuuden ja toisaalta psyykkisen näkökulman yhteen limittämällä on pyritty kokoamaan piirteitä melankolisesta atmosfäärinä ja päähenkilöstä keskellä temaattista varjoisaa maisemaa. Nordic noirin kiinnittyminen Pohjolaa kuvaavaan genreen tuo esiin sen, millainen merkitys on luontokuvastolla, puvustuksella, miljööllä ja maisemalla suhteessa psykologisella painotettuun temaattiseen. Melankolia pyrkii kiinnittymään totuuden ja yhteiskunnallisten kipupisteiden hahmottamamiseen tilanteessa, jossa ylle langennut varjo vaikuttaa parhaimmalta tavalta kuvata kokonaisuutta.
Viitattaessa Nordic noirin rikossarjoihin on lähdetty jostain omaleimaisesta. Skandinaavisen uuden aallon merkkiteoksena on pidetty Stieg Larssonin Millenium-trilogiaa ja siihen pohjautuvaa usean elokuva-adaptaation sarjaa. Tanskalaisen kirjailija Peter Höegin menestysromaani Lumen taju (Miss Smilla's Feeling for Snow) antoi tuntumaa jännityksesta ja juonen merkityksestä dekkarikerronnassa. Kielenkäytön ja sankarien merkitys kasvoi. Näyttämöllepanosta tuli merkityksellinen, mikä viittasi siihen, että realistinen kuvaus ladattiin pikemmin tyyliajattelulla, jossa psyykkinen korostui.
Ruotsalaisten Nordic noirin pariin luettujen rikossarjojen tunnuspiirteeksi on noussut yhtäältä yhdistäminen yhteiskunnalliseen kommentointiin ja toisaalta psykologisen realismin korostuminen sekä erilaisten yhteisöllisten arvojen vahvistaminen. Yhteisöllisyys on voinut olla nationalistinen tai maahanmuuttajien yhteisöjä ja kulttuuria, joista käsin rikokset avautuvat. Ilmaisullisesti tyylitietoisuus ja viihdyttävyys on yhdistetty teemaan yhteiskuntaa vastaan suunnatusta kritiikistä. Näistä lähtökohdista tarkasteltuna kiinnostuksen kohteiksi nousivat Henrik Mankellin romaaneista adaptoitu elokuvasarja Wallander Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön romaaneista sovitettu tv-sarja Beck. Lähimmäksi Millennium-trilogian juonta korostavaa kerrontaa nousi suosittu tv: lle kirjoitettu neljä tuotantokautta kestävä ruotsalais-tanskalainen jatkosarja Silta/Bron. Päähenkilönä poliisin rikostutkijana on etevä nainen, joka sairastaa autismiluokitukseen kuuluvaa sairautta, jonka kuvaan kuuluu erityislahjakkuus joillain alueilla. Millennium-trilogian Lisbeth Salander on fiktiivinen henkilö, joka lahjakkuus painottuu tuomalla esiin saman sairauden piirteitä. Vanhempaa perinnettä edustaneet Wallander ja Beck ovat ottaneet temaattiseen tarkasteluun usein siirtolaispolitiikkaa sivuten maahanmuuttajien keskuudessa tehtyjä rikoksia, jotka näyttävät luonteensa ruotsalaista hyvinvointipolitiikkaa vasten tarkasteltuna.
Pohjola näyttäytyy elokuvissa luontona, jonka maisemaan liittyy sukupuoleen kohdistuvaa vaaraa. Luonto ei ole idyllinen paikka, vaan pelon ja väkivallan sija. Syrjäseutujen kartanoiden suojiin kätkeytyy perverssioita. Erityisesti Wallander-elokuvat käyttävät maiseman kuvausta ilmaisukeinona. Nordic noirin kehyksissä poliisin näkökulma pyrkii paljastamaan tummasta ja varjoisesta salaisuuksia ja kätkettyä vihaa. Henning Mankell kuvaa usein ruotsalaista maaseutua, sen asukkaiden eristyneisyyttä ja tällaisten yhteisöjen teeskenneltyä yhtenäisyyttä. Kätketyt ja piilotetut seikat tulevat esiin erityisina rikoksina, kuten uskonnon varjolla tehdyt rikokset.
Päähenkilöt
Päähenkilöt ovat tyylillisesti samankaltaisia. Rikostutkijat ovat harva-, selkeä- ja lyhytsanaisia. Älykkyydessä he ovat ylitse muiden, mutta kuluneet työssään ja väsähtäneitä, illoin omiin maailmoihinsa hakeutuvia. Päähenkilöillä on työssään psyko-sosiaalinen ympäristö, mutta kotona ei juuri ketään. Beckin ja Wallanderin elämä pyörii aikuisten tyttärien parissa ja tytöt ovat vakiintumisiässä ja valmiita asettumaan. Isät pelkäävät, että tyttäret ihastuvat isän työtovereihin.
Päähenkilöinä sekä Wallander että Beck on kuvattu väsyneiksi ja kuluneiksi, mutta taidoiltaan hieman muita korkeampitasoisia. Heillä ei ole ystäviä, mitä korostetaan joko vakavalla tai humoristisella sävyllä. Poliisin arki ja murhat saavat näkyä poliisien työssä painajaisina sekä vieraantumisena. Terveys on seikka, joka yhdistää myöshäiskeski-ikään ehtineitä. Wallander on alati huolissaan terveydestään. Hänet kuvataan usein terveyskeskuksessatutkimuksissa, ja hänellä on ollut kaksi infarktia ja epäilys eturauhassyövästä. Työtoverit suhtautuvat terveyteen liittyviin pelkoihin humoristisesti, mutta sairaudet saavat vakavan sävyn, kun Wallander diagnostisoidaan muistisairaaksi. Rikostutkijoiden vaatimattomia naisasioita tuodaan esille joissain elokuvissa lomittaen rikosjuonilinjan kanssa. Tavallista on, että Wallander tapaa vapaamielisen naisen ja esittäytyy henkilönä, jolla ei ole ollut ulkomaanmatkojakaan: "Hän on tyytynyt television Discovery-kanavaan."
Wallander-Luftslotter (Pilvilinna) alkaa kohtauksella Kurt Wallanderista, joka tekee vatsalihasliikkeitä kotonaan. Kohtaus leikkaa Ystadin poliisiin: kurja, mielisairas mies on tullut pankkiin ja nostanut 20 miljoonaa tililtään, jonka jälkeen tämä on murhattu. Tapaus kertoo köyhistä ja mielisairaista, jotka yrittävät tavoitella elintasoa, joka ei kuulu vaikeavammaisille. Kuolleen miehen parakin viereen on rakennettu asumisoikeusasuntoja, joissa asuminen edellyttäisi vaurautta, mutta asukkaiden on vaikea selviytyä. Yhteistä koiransa koppiin kuolleen miehen kanssa on sama pankki. Yritykset valitsevat asukkaita, joille on mahdollista tarjota lainaa lainan päälle ja pankki hyötyy. Turvakamera paljastaa naisen, joka näkee vanhan miehen nostavan 20 miljoonaa. Nainen paljastuu sarjamurhaajaksi, joka on työssä kosmetiikkayrityksessä ja myrkyttää uhrinsa Botoksilla. Elokuva loppuu kohtaukseen, jossa Wallander kokeilee kotonaan kasvovoiteiden tehokkuutta.
Beckillä on melkoinen hammassärky ja työtoverit huomaavat rikostutkijan pelkäävän hammaslääkäriä. Beck-sarja esittää tutkijan, jonka yksityiselämä valottuu homonaapurin kautta, joka lähinnä vain ärsyttää Beckiä itseään. Naapuri kuuluttaa sosiaalisuuttaan ja värikkyyttään. Omasta mielestään hän on aina tervetullut Beckin luo. Katsoja nauraa humoristiselle hahmolle. Kokonaisuuden ylle hahmottuu kuitenkin melankolinen tapa suhtautua maailmaan, tekoihin ja tapoihin. Päähenkilöt ovat kypsään keski-ikään ehtineitä ja työtoverit ovat nuorempia. Tyylitekijänä näyttelijäntyössä on hienotunteisen kyselijän rooli ja maltillinen ja ymmärtävä lähestymistapa, mikä saa vastapuolen avautumaan paremmin kuin usein sankarin roolissa olevan kollegan otteet. Sekä Beck että Wallander ovat pohdiskelijoita, jotka tekevät työtään rauhallisesti ja tyynenä.
Sekä Beckillä että Wallanderilla on tytär, jonka suhdetta poliisiin, poliisin ammattiuraan ja läheisyyttä isään ja isän työtoveriin pohditaan. Lapsen odottaminen ja saaminen sekä lastenvahtina toimiminen kuuluvat isien ja isien poissaollessa isoisien rooliin. Beck mainitsee parhaiksi ystävikseen lapsenlapsen ja naapurinsa Valdemarin esimiehen teetättämään survey-tutkimukseen. Valdemar on parvekkeelta toiselle huuteleva julkisesti homouttaan kuuluttava naapuri.
Wallander erehtyy päivästä eikä ole läsnä, kun tytär Linda valmistuu poliisiksi. Linda kasvaa eteväksi poliisiksi, joka tekee työtään isänsä kanssa ja ryhmän jäsenenä isänsä alaisuudessa Ystadin poliisissa. Isä huomaa Lindan järkyttyneen erään tapauksen yhteydessä ja kertoo, kuinkä hänelle itselleen tuli tilanne, jossa kohdattu rikos aiheutti mielelle niin vaikeaa, että jokainen hengenveto oli liikaa. Isä pitää tauon ja koontaa, että "Ihminen on sellainen". Melankolisena hän viittaa yksinäisyyteen, jossa tapahtunut on kuitenkin kohdattava. Wallander-elokuvissa isä ja Linda kohtaavat toisensa kerta toisen jälkeen melankolisen atmosfäärin vallitessa. Tunnelma vaikuttaa jotenkin helpottavan tilanteita. Sekä Kurt Wallander että kollega Stefan joutuvat ampumaan ihmisen pelastaakseen Lindan hengen. Usein epilogina lopetus esittää miljöön tai maiseman, johon päähenkilöt palaavat kohdatakseen sen, mitä on tapahtunut ja päästäkseen tapahtuneen ylitse. Päähenkilöt eivät jää kuitenkaan yksin, vaikka melankolisuus leijuu yllä. Henkilöt alkavat kehittyä ja kasvaa tässä ilmapiirissä ja tunnistavat toisensa poliiseina paremmin. Poliisin ammattimainen suhtautumistapa tuo heidät toistensa lähelle ikään kuin muut eivät voisi ymmärtää kuitenkaan, mitä he ovat joutuneen ja joutuvat käymään läpi.
Tv-sarjan Silta päähenkilö on autismia sairastava Saga Noren. Hän on työssään paras, mutta sosiaalinen puoli saa aikaan kanssakäymiseen 'töksähtelyä'. Työyhteisö on ainoa paikka, jossa Saga on hyväksytty ja työpari on hänen ystävä. Hänellä on imago, johon kuuluu vintage-urheiluauto. Saga Norenin äiti löydetään yllättäen kuolleena ja tämä joutuu syytteeseen murhasta. Häntä vastaan on helppo hyökätä, koska hän ei ole voinut pitää yhteyttä äitiinsä. Saga osoittaa, että hänellekin jokin on liikaa.
Nordic noir on alagenre, jossa päähenkilöt ovat samankaltaisia ja kohtaavat samankaltaisia tapahtumia ja tilanteita, jotka kuluttavat mieltä. Maria Wern on päähenkilö, jolla on ollut suhde nuorempaan kollegaan, joka on muuttanut sitten pois Tukholman poliisiin. Maria Wern on yksinhuoltaja, joka kärsii yksinäisyydestä. Maria Wernin mieli järkkyy hänen selvittäessään vapaudenriisto-tapausta. Uhri on merkitty kadonneeksi ja kuolleeksi ja löytyy kidutettuna kymmenen vuoden ajalta. Marian yksityiselämä kuvataan dramaturgisesti limittäin rikosjuonen kanssa. Hän alkaa saada nenäverenvuotoja, jotka liittyvät rasitusastmaan ja väkivaltaan liittyviä karjumiskohtauksia. Maria Wern romahtaa viimein puhelinsoittoon, jonka soittaja kertoo, että hänen poikansa on joutunut kiinni väkivaltaisesta käyttäytymisesta. Maria Wern pyörtyy eikä jaksa enää. Tie vie terapiaan. Maria Wern-elokuvissa rikokset vaihtuvat episodisesti elokuvasta toiseen, mutta tutkijoiden yksityiselämässä tapahtuma puoltaa jatkoelokuvan muotoa. Maria saa tutkittavakseen rikoksen, jonka selvittämiseksi hänen on matkustettava Tukholmaan. Maria tapaa uudelleen nuoremman kollegansa. Pariskunta löytää toisensa.
Päähenkilönä Maria Wern kokee kovana ahdistavan työn ja yksityiselämän puutteet yksinhuoltajaäitinä. Melankolinen atmosfääri kertoo, ettei näin voi jatkua. On jokin syy siihen, että on raskasta, yksinäistä ja vaikeaa. Maria erehtyy baariin ja satunnaiseen miestuttavuuteen. Hän kuitenkin vetäytyy ja mies huomaa, ettei Maria ole valmis. Esimies valittaa, että Maria kulkee kuin yhden miehen armeija ja lähettää naisen terapeutille. Maria uskoutuu viimein työtoverilleen ja he pohdiskelevat masentuneina ja melankolisen vireen ja turhautumien alla, etteivät ole riittävän kovia. Tv-sarjan Silta naispääosan rooli Saga Noren joutuu kokemaan syyteen äidinmurhasta ja hän käy merkittävän terapiaistunnon.
Elokuva Wallander-Mastermind kertoo mielipuolesta, joka löytyy yllättäen Ystadin poliisien yksityiselämästä ja tapaus koettelee jokaista. Sarjamurhaajaa kiinnostaa Ystadin poliisin tutkimusryhmän miesten tyttäret. 'Mastermind' on kompleksinen henkilö, joka kokee, että hänen tyttärensä on kuollut poliisien tappamana. Työryhmän välit häiriintyvät, koska joku on tunkeutunut kameroilla ja mikrofoneilla myös koteihin. Linda joutuu uhriksi ja tämä yritetään murhata poliisien ampumaradalla. Wallanderkin alkaa tuntea itsensä väkivaltaiseksi ja käy kiinni poliisiaseman siivoojaan tietämättä siinä vaiheessa, että tämä on murhaaja. Elokuva hakee temaattisesti alueita ihmismielessä, jossa epätäydellisyyden ja väkivaltaisuuden esille tuleminen alkaa korostua. Lopetus värittyy kauhugenren piiriin. Linda joutuu kokemaan sokeutuneena hyökkäyksen yksin sokean kauhun vallassa. Kurt Wallander ehtii tyttärensä apuun. 'Mastermind' on poissa.
Melankolia asettuu päähenkilöiden ylle erityisenä, ja melankolisuuden kasvot näyttäytyvät erilaisena, jopa yhteiskuntaluokasta käsin katsottuna. Melankolia voi olla myös ikään kuin näkymätön henkilö. Korkeatasoiset etsivät, masentuminen ja melankolia kuuluvat yhteen. Henkilöiden harteilla lepää usein melankolinen ies.
Tyyli ja melankolia
Dekkareissa tyylitekijät kiinnittyvät paljon pääosan esittäjiin. Wallander ajaa autoa ja eteläruotsalainen maisema värittyy heijastamaan miehen psyykkistä, jota oopperamusiikin kuunteleminen kovalla korostaa värittäen kohtauksen atmosfäärin tyylillisesti melankoliseksi. Atmosfääri kiinnittyy maisemakuvaukseen; teihin, joiden puureunustus kertoo ikään kuin menneestä ja kiinnittyvät paikkoihin, joihin päähenkilöt ovat matkalla, vanhoihin kartanoihin ja niiden autiuteen. Suuret pellot luotsaavat esille erityistä tunnelmaa, jota vuorokauden ja vuodenaikaan liittyvä usva ja sumu korostavat. Maisema korostaa yksinäisyyttä ja autiutta. Wallander kokee ja miettii työssään kohtaamiaan vaikeuksia.
Yksityiselämä alkaa iän ja terveyden myötä huolettaa. Wallander on henkilö, joka kokee surua menetyksistään tai oman elämänsä tyhjyydestä. Suru ja melankolinen liittyvät yhteen. Päähenkilö selviytyy kokemuksistaan, mutta jäljelle jää melankolinen. Wallanderin ilo on tytär Linda. Linda on kokematon ja asettuu asemaan ensin kollegansa Stefanin kanssa, mutta tulee tarve tehdä isän luo pesä ainakin joksikin aikaa.
Wallander-elokuvissa päähenkilön yksityiselämää käsittelevät seikat liittyvät tavallisesti kahteen aiheeseen: päähenkilön terveydentilaan ja tämän isä-tytär -suhteeseen. Entinen vaimo kuvataan alkoholisoituneeksi, kun taas Kurt Wallander on raitistunut. Krister Henrikssonin tulkitsemana Wallander saa hiljaisen ja vähäeleisen näyttelijäntyön kautta älykkään ja korkeatasoisen, hiljaisen auktoriteetin, jonka kotielämä on melankolinen. Elokuvat liittävät Wallanderin subjektiivisen maisemakuvauksiin, joista merenrantakuvaukset edustavat rauhaa ja rauhoittumista. Wallander ja kollega Martinsson käyvät jopa uimassa yhdessä. Elokuvien rytmi hahmottuu pohdiskelevan tyylin mukaiseksi. Ruotsalais-tanskalainen Silta korostaa tapahtumia ja nopeaa tempoa. Suvantokohtauksilla on oma esteettinen rooli kuvaten mm. ajan hidastamista tai ajan nopeuttamista. Suvantovaiheissa korostuu tyylin etusijaistaminen,
Rikostutkijat kuvataan kaikissa tv-sarjoissa liian paljon työtä tekeviksi. He ovat 'aviossa' työnsä kanssa. Sarja Beck esittää uuden esimiehen, joka aloittaa teetättämällä survey-tutkimuksen. Kaikki pitävät tutkimusta roskana, mutta ovat avuttomina yksinäisyyden vaivatessa. Tutkijat luottavat toisiinsa ja kaveruus kattaa yksityiselämänkin. Elokuvien dialogi on puhelimeen vastaamista ( pus, pus) tai lyhytsanaista, mikä jättää paljon ilmeiden ja eleiden, katseiden tai uuteen tilanteeseen ryntäämisen varaan.
Silta asettuu perinteisen Agatha Christie - dekkarin alueelle kysymällä, kuka teki murhan. Seuraava vaihe on pohtia, kuinka tekijät saadaan kiinni. Tyylillinen ilmaisu käsittää paljon maisemakuvia Ruotsin ja Tanskan rannoista Juutinrauman sillan lähettyvillä. Ilmakuvat antavat öisiä maisemia. Talviset rannat heijastavat pysähtyneisyyden tuntua. Syksyiset maisemat kertovat paljaina, että vuodenaika on vaihtunut ja rikosvyyhti vielä selvittämättä. Talvea kuvataan mahdollisuuksina viettää joulua. Siirtymät käyttävät ilta- ja yömaisemia kaupungeista elokuvattuna lintuperspektiivistä. Kaupunginvalot korostavat liikennettä, autovirtoja fiktiivisen ajan kulkua ilmaisemaan, harppausta ajassa eteenpäin tai ajan hidastamista, liikettä, tilaa, siirtymiä. Tehdaspiippujen savu voi kuvata merkkeinä siirtymiä, ajan editointia. Silta tuo myös esiin skandinaavista arkkitehtuuria ja sisustuksessa ns. skandikoteja Yleiseksi tekijäksi voi koontaa melankolinen atmosfäärin, joka hallitsee fiktiivistä maailmaa. Tyyliseikat korostavat melankolisen.
Wallanderin diegeettinen musiikki korostaa klassista ja oopperamusiikkia. Päähenkilön erityinen mieltymys on Maria Callas. Lindan muuttaessa kotoa Wallander ilmaisee, ettei jää yksin. Ei-diegeettisenä musiikkina toistuu Wallanderiin ja Lindaan liittyvä teemamusiikki, joka on yksinkertaisempi ja melankolinen. Silta esittää tunnsmelodian, joka yhdistää jaksoja. Melodian sanoitus lepää melankolisena selvittämättömien tapausten yllä: kaikki palaa alkuun. Silta kuvaa rikkaiden ns. skandiasuntoja, mutta rikosten selvittämisessä yhteiskunnan alatasot ja ylätasot nivoutuvat toisiinsa, jos ei terroristisoluina, niin taloudellisina rikoksina, jotka lävistävät koko yhteiskunnan.
Nordic noirin elokuvat ottavat usein muita medioita narraatioonsa. Murhat vaativat lehdistötilaisuuksia. Työtoverit kysyvät, ovatko Beck tai Wallander valmiita kohtaamaan mediaväen. Televisio murhauutisineen on läsnä, kuten myös poliisien antamat viralliset lausunnot. Katsoja samaistuu Beckiin, joka kiusaantuu median kysymyksiin. Hän haluaa, että murhaaja saadaan selville ja saadaan kiinni. Millennium-trilogiassa iltapäivälehdet saalistavat vuoroin Mikael Blomkvistia tai mystistä Lisbeth Salanderia.
Rikosten raskaus lepää yllä
Nordic noirin katsotaan alkaneen kirja- ja tv-elokuvista Millennium-triloiga. Sarjan suosio toi etualalle dekkari-genren riippuvuuden hyvästä juonikerronnasta. Tv-sarja Sillan aloitusjakso antaa keskeiseksi aiheekseen rikostapaukset, jotka tapahtuvat Juutinrauman sillan läheisyydessä Tanskan ja Ruotsin välillä. Sarja ottaa selkeimmin intertekstikseen Millennium-trilogian, mutta kaikki tarkastellut sarjaelokuvat asettuvat perinteisen dekkarin kuvioon lisäämällä tähän yhteiskunnallisen ulottuvuuden. Pohjoismaiden ongelmat esim. siirtolaisten keskuudessa tai maalaisseuduilla natiivien parissa tuovat esiin erityistä myös siinä merkityksessä, kuinka viime kädessä rikostutkijat etsivät ymmärrystä sille, että elämän jatkuminen on tärkeintä.
Tv-sarjan Silta toinen kausi tuo esiin ekoterrorismiin naamioituneen ja mediaa hyväksi käyttävän sarjan rikoksia. Beckissä ekoterrorismi esiintyy mediaa hyväksikäyttävänä liikkeenä. Terroristit muodostuvat soluista, jotka tekevät oma osuutensa ja sitten tappavat itsensä. Terroristit ovat ns. näkymättömiä, pieniä henkilöitä alemmilla tasoilla, mutta yritysjohdonkin on oltava jossain roolissa, jotta jotain suurempaa voi saada aikaan.
Yhteiskunnallinen näkökulma yhdistää tv-sarjoja ja -elokuvia. Tutkijat ovat ymmärtäväisiä, vaikka siirtolaisten ongelmat ovat rikoksia, jotka käännyttävät heidät takaisin synnyinmaahansa kärsittyään ensin tuomionsa. Maahanmuuttajat ja rasismi ovat tavallista pintaa, jota avatessa paljastuvat rikosten yleispätevat piirteet. Pakolaisongelma käsitellään kussakin sarjassa ja näkökulmia on useita. Wallander-Täckmanteln esittää lähtötilanteen, jossa rekan kontista löytyy lastillinen joukkomurhattuja pakolaisia. Media kiinnostuu pakolaisaiheesta ja saa siitä yhteiskunnallisen näkökulmansa. Rekkoja käytetään kuitenkin lähinnä huumekuljetuksina. Ystadissa luostari ottaa vastaan pakolaiset. Nunna ja Wallander pohdiskelevat melankolisesti ladatussa tunnelmassa. Nunna kysyy kyyneleet silmissä, kuinka alas ihminen voi vajota. Wallander vastaa myötätuntoisesti, ettemme saa koskaan tietää sitä.
Wallander-Den svaga punkt avaa narraation jo totutulla tavalla: päähenkilö avaa autoa tutulla maalaistiellä kuunnellen oopperamusiikkia. Tietä reunustavat lehtipuut ja maisemaa hahmottavat tuulimyllyt, kunnes sekava nainen ilmaantuu kävelemällä keskellä tietä. Tapahtumat etenevät harppauksenomaisesti ja päähenkilön sohvalla nukkuu sama nainen. Wallander soitetaan työhön. Tapaus käsittää raveja, seksivääristymiä ja pedofiliaa. Tapauksen tuloksen tekee kuitenkin urhea tyttö, joka on löytänyt murhapaikalta isänsä silmälasit. Wallanderin 'heikko kohta' parantuu mystisen naisen kadotessa kiperän todellisuudentajuisen kysymyksen edessä. Nainen on ollut kuitenkin Wallanderille kokemus heikon kohdan olemassaolosta. Alun melankolinen ei-diegeettinen musiikki vaihtuu rockiin. Wallander katsoo taakseen ja ympärilleen, nainen on kadonnut.
Maria Wern-Kuolleet vaikenevat kertoo tutkijoiden joukossa sisäänpäin kääntyneestä miehestä, jonka mielestä yhteiskunta ei ole kohdellut hänen koomatilaan jäänyttä vaimoaan oikeudenmukaisesti. Mies alkaa tehdä sarjamurhia omatekoisella myrkkyseoksella. Tämä jää epäilyn alaiseksi, koska ei osaa sanoa tutkijoiden kysymyksiin mitään. Sarjoihin on roolitettu kostajamurhaajia. Beck-Elävältä haudattu käsittelee sarjaa sadistisia murhia, joissa uhrit on injektiolla tainnutettuja ja elävältä haudattuja. Intertekstinä on Hitchcockin Psyko. Elokuva avaa kohtauksella autopesulasta. Tuntematon takapenkiltä iskee injektiolla kuskin paikalla istuvaa naista kaulaan. Ei-diegeettinen musiikki rytmittää Psykon tunnelmat pintaan.
Sadismi on usein ns. suuri teema, joka yhdistää kaikkia Northern noir -dekkareita. Norhetn noir on hakenut paikkaansa kovien yksilörikosten joukosta. Fiktiivisessä maailmassa tekojen paino ja inhottavuus jäävät, vaikka sarjamurhaaja olisi tehnyt sellissä itsemurhan todettuaan, ettei hänenlaisiaan pitäisi olla. Melankolia ottaa sisäänsä sen, mistä ei voi puhua ja itse kunkin rikoksen luonteen ja painoarvon.
Kehitysvamma näytetään alastomana. Laittomuudet alkavat viehättää ja villeys ottaa sijansa lihallisuuden viedessä aina tuomioon saakka. Uskontoon liittyvät rikokset liittyvät lahkoutumisiin ja karismaattisten johtajien merkitykseen lahkoissa. Johtajat saavat aikaan hurmoshenkisyyttä ja joukkovoiman tuntoa. Johtajat viettelevät joukkoitsemurhiin ja terroritekoihin. Terroritekojen tuomiot on punnittu etukäteen, ja itsemurha on punnittu teon jälkeen ainoaksi mahdolliseksi. Todellisuudentaju ja -tuntu lepäävät harteilla ieksenä eivätkä rikokset anna valita julmaa loppuelämää vankiloissa. Tutkijat huokaisevat kuitenkin selvitettyään rikostapauksen ja tehtyään totuuden julkiseksi.
Tv-sarja Silta (2013) käsittelee viimeisen kauden jaksoissaan tanskalaista yhteiskuntaa ja päähenkilöidensä yksityiselämää. Jatkosarjat tuovat esiin fiktiivisen, mutta tanskalaista yhteiskuntaa aikanaan mullistaneen Christianstadin mallin ja ihmisiä, jotka haluavat elää sotatilassa olevana ja ns. kodinturvajoukkoihin turvautuvana yksikkönä. Tv-sarjassa Silta esiin nostetaan pieni kyläyhteisö ja kylää hallitsevat henkilöt, jotka haluavat vuokrata asuntoja hyville ihmisille. Saga Noren tuo julki välittömästi, ettei kaikki ole täydellistä. Epätäydellisyys ei ole poistunut ihmiskunnan historiasta huolimatta erilaisista ideologioista.
Toinen Tanskaa koskeva seikka liittyy arabipakolaisiin ja erityisesti iranilaissiirtolaisiin ja heidän mahdollisuuksiin elää ja asua sekä Tanskassa että Ruotsissa. Rikosten teille erehtynyt pakolainen punnitsee tuomiotaan. Ruotsilla on luovutusvelvollisuus Tanskalle. Tuomion 5-8 vuotta jälkeen edessä on karkoitus takaisin Iraniin. Mies valitsee itsemurhan. Sama tuomio on jätetty myös ns. systeemissä on vikaa otsikon alle useissa Nordic noir -elokuvissa Mutta rikos jää lepäämään raskaana niin tutkijoiden pään vaivana kuin itsemurhina.
Tanskassa on vahva sirkusperinne. Tv-sarja Silta esittää paljon rikoksia, joita tehdään pellenaamioiden takaa. Pelle-naamiot herättävät pelkoa ja kauhua. Lapset pelkäävät jostain syystä sairaalapelleä. Terroristiteoilla haetaan yleisöjä.
Silta lopettaa Saga Norenin työparin Henrikin salaisuuden paljastumiseen. Hänen kadonneen perheen tragedia selviää. Vaimo ja toinen tyttäristä ovat kuolleet ja yksi tytär löytyy kyläyhteisöstä, joka turvautuu kodinturvajoukkoihin. Tyttären adoptioisä on murhaaja, mutta tyttö on kiintynyt, koska tämä ei ole tehnyt pahaa hänelle. Henrikin elämä on tullut vaikeammaksi kuin hän olisi voinut uskoa.
Terapeutti ehdottaa Sagalle, josko tämä haluaisi tutkia itseään poliisina olemisen ulkopuolelta käsin. Sagan valintoja on ohjannut syyllisyys aina poliisiksi kouluttautumiseen asti. Sen hän on ilmaissut ensimmäisessä terapiaistunnossa. Viimeisessa jaksossa Saga heittää poliisipassinsa Juutinrauman sillalta mereen ja alkaa oman elämänsä. Toisen varjo on voitettavissa.
Pohjoismaista yhteistuotantoa edustaa myös Rig 45 ( 2018), jonka narraatio sijoittuu öljynporauslautalle. Rig 45 on kuusiosainen tv-sarja, jonka juoni keskittyy lautalla tapahtuvan onnettomuuden selvittämiseen. Lautalla on tapahtunut onnettomuus, jota vakuutustutkija alkaa epäillä laittomaksi teoksi. Tutkija kuolee murhattuna. Myrsky jättää miehistön lautalle ja he alkavat epäillä toinen toisiaan ja kerronta alkaa muistuttaa Agatha Christien dekkareita. Selviää, että lautalla oleva miehistö on kuljettanut heroiinia usean vuoden ajan. Vain Halvar on uusi lautalla. Erään murhatun eteen on laitettu valokuva miehestä, joka ei ole yksi lautalla olevista. Miehistö tunnistaa hänet kuitenkin ja mies on tullut murhatuksi lautalla. Heroiini ja miehen kuolema ovat miehistön salaisuus. Lopussa selviää, että murhaaja on yksi kuolleista. Alkujaksoissa kuolleeksi luultu Petra onkin murhatun miehen sisko, joka on soluttautunut miehistön joukkoon kostaakseen veljensä kuoleman. Lopussa Douglas saa yhteyden ja lähettää hätäviestin. Petra ehtii kuitenkin ampua hänet. Halvar tavoittaa Douglasin aseen ja pitää Petraa paikallaan. Poliisihelikopteri saapuu. He näkevät miehen, joka uhkaa naista aseella. Poliisi ampuu Halvarin. Ainoa pelastettu on omankäden oikeutta hakenut Petra. Loppu kuvaa Petran helikopterissa ja hänen salaisuudekseen jää totuus tapahtumista öljynporauslautalla Rig 45.
Tv-sarjan teemalaulun 'Keep Me in the Dark oli kirjoittanut ja esitti Anna Ternheim, joka on tunnettu myös Wallanderin musiikista. Alkuperäiskäsikirjoituksesta vastasivat Ola Norén ja Roland Ulvselius. Tv-sarjan ohjasi Per Hanefjord vuonna 2018. Rig 45 ei vastannut juonikuvioltaan odotuksia, vaan vastaanotettiin pikemmin konstruoituna 'cliffhanger-kohtauksineen' kuin pyrkimyksenä kehittää tapahtumia, jotka kasvaisivat orgaanisesti. Loppu nostaa kuitenkin tasoa, sillä sen teema omankädenoikeuden oikeuden merkityksestä jättää yllätykselle sijaa. Teemana poliisit, jotka hätiköidysti tekevät murhan ja jättävät murhaajan jäljelle, on mielenkiintoinen lisä Nordic Noirin läpikäytyihin teemoihin.
LÄHTEET:
Elokuvat:
Wallander-sarja
Beck-sarja
Maria Wern-sarja
Millennium-trilogia
Tv-sarjat:
Silta/Bron (4 kautta)
Rig 45 ( 6 episodia)
Mirjami Riutta
Kommentit
Lähetä kommentti