HÄMÄRÄN JÄLKEEN

GENREMUUNTELU JA VAMPYYRIELOKUVA:


Interview with the Vampire, 1994, Twilight-Saga, (Houkutus), 2008, Let Me In, 2010, Only Lovers Left Alive, 2013 ja Byzantium, 2013

Vampyyrielokuva-genren historian aluksi on luettu Friedrich Wilhelm Murnaun Nosferatu (1922).Vampyyri oli mieshahmo, jolla oli eläimeksi muuntautumisen kyky ja joka sai haltuunsa naisen. Vampyyri saattoi olla myös nainen, kuten Le Fanun Carmilla (1872), joka ei ollut vain miehen uhri, jollainen marionettimaisesti toteutti mies-vampyyrin olemusta naispuolisena kopiona.

Vampyyrielokuvan kuolemaa symbolisoiva olemus muuntui päähenkilön tulkinnan mukaisesti. 1970-luvulla elokuva loi vampyyrin hahmoksi, johon sisältyi eroottista vetovoimaa. Yhteisenä piirteena pysyi pitkään kauhugenren  teema siitä, että vampyyrit ovat vaarallisia ihmisille. Vampyyreilta pelastuttiin tavallisesti tukeutumalla primitiiviseen, taikauskon maagisiin esineisiin. Kristikunnan ristit ja valkosipuli eivät kuitenkaan auttaneet.

Vanhan perinteen elokuvissa vampyyri nukkui päivät arkussa, joka oli täytetty pyhän maan hiekalla. Francis Ford Coppola loi elokuva-adaptaatiostaan Bram Stoker's Dracula puvustus- ja lavastus-spektaakkelin, joka palkittiin Oscarilla. Elokuva sisältää kohtauksen, jossa ns. movie rocket -erikoistehosteella on luotu illuusio siitä, että arkku nousee pystyyn ja vampyyri kävelee ulos tilasta.

Twilight-elokuvat kertovat vampyyreista, jotka naureskelevat arkku-vampyyreille.  Arkut viitataan myös vanhaan perinteeseen kuuluviksi elokuvissa Interview with the Vampire ja Only Lovers Left Alive.  Neil Jordanin ohjaamaa elokuvaa Interview with the Vampire,1994, on pidetty virstanpylväänä tekemään ero vanhan perinteen ja modernin vampyyrielokuvan välille.


Interview with the Vampire, 1994

Anne Rice kirjoitti 1976 goottisen kauhuromaanin Interview with the Vampire  ja muokkasi siitä käsikirjoituksen Neil Jordanin samannimiseen elokuva-adaptaatioon. Elokuvan voice-over kertoo tarinaansa vuodesta 1791. Voice-over vampyyri Louis esiintyy myös elokuvan fiktiivisessä maailmassa. Louis on alussa menettänyt kaiken ja tapaa julman vampyyrin Lestatin.  Lestat suhtautuu naureskellen kärsivään Louikseen.  Hän on antautunut vapaaehtoisesti ja on kärsivä.  Lestatin mielestä se on sietämätöntä.  Hän on se, joka ei saanut valita.

Lestat ja Louis alkavat etääntyä toisistaan.  Lestat tuo lapsen ja antaa hänet Louikselle kumppaniksi.  Louis ja lapsinainen Claudia alkavat kuitenkin kokea Lestatin sietämättömänä, sytyttävät tulipalon ja lähtevat Eurooppaan päätyen Pariisin vampyyriteatteriin.

Louis ja Claudia etsivät kaltaisiaan ja Louis löytää Armandin. Armand pitää tätä kauniina ja yrittää poistaa hänen pahaa oloa. Armandin mukaan Louisin kärsimys ilmentää vain tämän oman aikakauden henkeä.  Louisin kokemat tappiot ovat heijastusta hänen vuosisatansa tappiosta. Louis on hahmo, joka heijastaa murtunutta sydäntä ja Armandin hahmo tuo mukanaan homoseksualismin. Louis ei kuitenkaan halua kiinnittyä Armandiin, koska tästä ei löydy katumusta. Vampyyrien keskuudessa tapahtuu kumous ja Claudia poltetaan.  Armand ehtii pelastaa Louisin, mutta tämä lähtee takaisin Amerikkaan.

Louis hankkiutuu takaisin vanhoihin paikkoihin New Orleansiin ja tuntee vanhan veren hajun: Lestat.  Louis ei halua Lestatin kumppaniksi, mutta haluaa kertoa oman tarinansa ja siihen hän tarvitsee toimittajan. Kun työ on valmis, toimittaja haluaakin vampyyriksi. Louis ottaa ja katoaa. Lestat saapuu ja ottaa toimittajan ja tekee toimittajalle kysymyksen, jota hänelle ei tehty.


Houkutus, 2008  ( Twilight-Saga)

Anne Ricen luoma Louis kokee tuskaa, kärsimystä ja katumusta; epämukavuutta kehossaan.  Hän kaipaa seikkoja ihmisenä olemisesta. Twilight-Sagan Bella päähenkilönä on ainoa, joka on selkeästi hahmo, jolla on epämukava olo kehossaan. Kirja antaa Bellasta kuvan, jonka mukaan hän on syntynyt 35-vuotiaan näköisena. Kaikki Bellan tuntemukset itsestään ovat: "vähemmän kuin...". Kirja kiinnittää Bellan ja Edwardin kohtaamisen selkeämmin teinimaailmaan, autoajeluihin, joiden aikana dialogi on runsasta.  Elokuvan Edwardia kuvataan 'vanhaksi sieluksi'.  Elokuva etenee nopeammin ja Edwardin ja Bellan välinen huumori elokuvissa Houkutus ja Uusikuu perustuu pitkälti Edwardin havaintoihin Bellan nyrjähtäneistä ajatuksista ja suhteesta todellisuuteen. Bellan hahmo on kuitenkin kehystetty romantisoiden.

Cullenien vampyyriperhe on elokuvassa varhaisteinejä ja nuoria aikuisia viettelevä.  Cullenien koti on osin lavastuksin rakennettu ja osin sillä on mallinsa.  Talo edustaa designia ja modernisti lasia, suuria huoneita ja vähän huonekaluja.  Edward soittaa flyygeliä lasiseinän edessä.  Tyyli korostuu ja fokusoituu 2000-luvun kulutukseen: merkkituotteisiin, muotiin, kenkiin, urheiluautoihin designiin.  Kirja määrittelee itse kunkin vampyyrin ulkonäön klassisen kauniiksi ja veistoksellisiksi.  Koti esittää myös itseironisia detaljeja, kuten lukemattoman määrän valmistujaislakkeja, joista on tehty seinälle kollaasi.


 Romanttinen supersankari ja alien-teema

Twilight - Houkutus keskittyy teineihin ja kouluelämään.  Twilight-sarjaelokuvien kohdeyleisöksi oli valittu nuoret aikuiset.  Bella on vasta muuttanut isänsä luokse asumaan.  Hän näkee koulussa joukon komeita ja kauniita nuoria ja kiinnostuu heistä.  Muut teinit pitävät joukkoa outona.  Bella joutuu oudon kokemuksen valtaan, kun hänen mielestään Edwardilla on supersankarin voimat ja hän voi estää autoa ajamasta hänen päälleen. Bella selviytyy säikähdyksellä.  Bella ihastuu Edwardiin.

Vampyyrielokuva on eräs kauhuelokuvan alalaji.  Aiemmin ajateltiin, että sitä mikä saa tuntemaan kauhua, ei voi romantisoida.  Kirjailija Stephanie Meyers näytti kuitenkin, että jos verikysymystä käsitellään eläimen verenä tai koko verikysymystä sivutaan, muut genret täyttävät omalla kerronnallaan perinteisen vampyyrigenren.  Twilight-tuotanto kirjoitti vampyyriensä elämän supersankareiksi, mutta lisäsi myös sci-fi - ja alien-tematiikkaa.  Elokuvassa romantiikka on voimakkaampi kuin kauhu.  Stephanie Meyers on käyttänyt paljon intertekstuaalisuutta, jos myös genremuuntelua ja -ylityksiä.

Twilight -kirjan ja -elokuvat ovat Houkutus, Uusikuu, Epäilys ja Aamunkoi I ja II.  Houkutus korostaa Edwardia sankarina ja supersankarina, joka vartioi Bellan henkeä.  Uusikuu esittää Bellan, joka mietiskelee, millaista olisi vanheta, kun Edward on ikuisesti nuori. Bella pelkää, että vanhuus tulisi viimeistään erottamaan heidät.  Edwardin 'isä-hahmo' Carlislen juuret juontavat monien vuosisatojen päähän italialaiseen sivistyssukuun.  Perhe on vaalinut tieteitä ja taiteita. Carlisle on lääkäri ja halunnut auttaa ihmisiä, mikä on tuonut tyydytystä hänen sielulleen.

Stephanie Meyersin kirjasarja loi universumin, jossa hän yhdisti kaksi kauhun alagenreä: vampyyri- ja ihmissusikuvaston. Bellan ja Edwardin lapsen Renesmeen syntyminen tuo esiin alien- ja science fiction -genren.  Bellan tiedetään kuolevan synnytykseen, mutta alien-teema tunkeutujasta, joka syö äitinsä, kasvaa.  Carlisle yrittää etsiä lisää tietoa ihmisen ja vampyyrin risteymistä.

Kirjassa Aamunkoi narraatio on kerrottu sekä Bellan että Jacobin näkökulmasta. Bella kuolee, mutta Edward tekee hänet viimein vampyyriksi Bellan tahdon mukaisesti. Ihmissusi Jacob leimautuu Renesmeehen, mikä tarkoittaa sitä, että hän on saanut tehtävän elämälleen suojella Renesmeetä.  Kirjan viimeinen osa palauttaa kertojaksi Bellan.  Bellan lapsi on kuolematon ihmisen ja vampyyrin risteytys, jonka olemassaolon vaaraa pohditaan vuorostaan yliluonnollisen maailman näkökulmasta elokuvassa Aamunkoi II Bellan jo ollessa onnellisesti vampyyri. Sekä kirjasarja että elokuvat korostavat rakkaustarinaa jälleen syntymisen ja selviytymisen jälkeisenä aikana.

"Ja sitten jatkoimme autuaasti matkaa tähän pieneen mutta ihmeen ihanaan osaan ikuisuuttamme." ( Meyer, Aamunkoi suom. Pirkko Biström s. 756)

Twilight-kirjasarjaa ja elokuvia on pidetty soveltumattomina käsiteltäväksi alalajissa vampyyrielokuvat, koska vampyyrielokuvia on pidetty kauhuelokuvan alalajina.  Pikemmin on pitänyt ajatella genrejen alituista muuntumista, uusein elementtien lisäämistä ja vanhojen piirteiden jättämistä käsittelemättä. Elokuvasarja adaptoi laajentaen kuvastoa supersankareihin, kuten nopeus, huikeat lento-ja hyppykohtaukset ja ihmisen suojelemisen teema.  Vampyyrien baseball-peli tuo esiin supersankareiden ominaisuuksia hauskanpidon kautta.

Twilight-tuotannosta on tullut erään trendin asettaja.  Vampyyreille on annettu itseilmaisun mahdollisuus ja kustakin vampyyrista korostetaan piirrettä, jossa yliluonnollinen korostuu ylitse muiden. Stephanie Meyers on tunnustanut, että hän on luopunut kirjoissaan hirviön jahtaamisesta.  Sen sijaan hän on ammentanut romantiikan ajan rakastajasta ja traditionaalisesta vanhanaikaisesta avioliitosta ja asettaa sen vastakkain modernien ja vapaamielisten teinien ajatusmaailman kanssa.

Vampyyrikerronta on sukupuolittunutta nykytrendin mukaisissa vampyyrikertomuksissa ja keskiöön jää  viime kädessä naisen ja miehen välinen suhde.  Elokuvissa Carlislen hahmo pitää veri-teemaa sivussa ja 'siedettävänä'.


Matt Reeves: Let me In, 2010

Matt Reevesin amerikkalais-brittiläinen remake-elokuva Let Me In ( Ystävät hämärän jälkeen) pohjautuu John Ajvide Lindqvistin romaaniin Låt rättan komma in. Tomas Alfredson ohjasi vuonna 2008 romaanista elokuva-adaptaation Let the Right One in.  Matt Reevesin elokuva-adaptaatio Let Me In on genreylityksenä siirtynyt kehykseen, jossa lapset kohtaavat väkivaltaisen miljöön ja jossa koulukiusaaminen liukuu ylitse moraalisen jopa liialliseen. Teemana lapset ja heidän turvallinen kasvuympäristö on elokuvan merkitys, juonikuvioiden ohitse.

Koulukiusaaminen on usein seikka, johon ei löydy apua. Sivusta seuraavat luokkakaverit eivät aja moraalisen asiaa niin, että luokkaympäristö tervehtyisi.  Usein koulukiusaamisen uhrissa nähdään sellaisia seikkoja, joihin kukaan ei haluaisi joutua.  Tällöin kauhu on genre, jossa asioita voidaan tuoda esille.  Let Me In esittää uuden ja oman perustan vampyyrielokuvalle.  Se kertoo ystävyksistä, joiden tutustuminen perustuu rehellisyyteen ja pitämiseen.  Ahdingon ollessa kovaa ystävykset kuvataan halaamassa toinen toisiaan.  He ovat valmiita ottamaan toisensa vastaan.  Ainakin heillä on toisensa.

Lapset tutkivat hyvyyden ja pahuuden välistä maastoa.  Heidän on asennoiduttava aina uudelleen sen mukaan, kuinka heidät kulloinkin haastetaan. Jokapäiväinen terrori arkioloissa on tavallista koulukiusaamisen maaperää ja sen sallimista tutkitaan kauhuelokuvan keinoin.


Juoni

Elokuvan alku esittää yksinäisen pikkupojan, joka tarkkailee pihapiirin tapahtumia kaukoputkella.  Hänellä on naamari kasvoilla ja hän nimittelee jotain 'pikkutytöksi'.  Kerronta siirtyy kouluun ja siellä Owen kohtaa joukon poikia, jotka tapansa mukaan kiusaavat häntä ja haukkuvat tätä 'pikkutytöksi'.  Kiusaaminen saa raaemman luonteen. Owen heitetään lattialle ja häntä uhkaillaan.  Owen pissaa alleen: kiusaaminen tulee jatkumaan.

Owen saa kotona oireita, joiden mukaan hän on jakautunut; osittain kiusaaja ja osittain kiusattu.  Pihalla hän tapaa omaikäisen n. 12-vuotiaan oloisen tytön, joka pitää hänestä.  Tyttö tietää Owenin tilanteen ja osoittaa tälle, että on pakko lyödä takaisin.  Tyttö antaisi ymmärtää, että hän voisi auttaa, mutta Owen ei käsitä sitä.  Abby ei tiedä, mikä on Rubikin kuutio ja Owen lainaa mielellään Abbylle kuutiotaan.  Abby pitää palapeleistä ja arvoituksista.

Owenin kiusaaminen jatkuu ja pojan kasvoista löytyy viiltelyn jälkiä.  Jengin johtaja kuvataan olevan huonoista sosiaalisista oloista ja hänen isoveljensä on henkilö, joka määrää säännöt.  Owen kertoo eräänä iltana Abbylle, että hän on iskenyt takaisin.  Abby ei kuitenkaan vaikuta kuuntelevan, koska lapset olivat löytäneet liikuntatuntinsa aikana jokeen hukutetun ruumiin.

Abbyn huoneistosta kuuluu väkivaltaisuuden ääniä, jotka Owen rekisteröi kotoaan.  Hän yrittää saada Abbya avautumaan, mutta asia on liian vaikea. Owen luulee mieshenkilöä, joka poistuu silloin tällöin asunnosta, Abbyn isäksi.

Owen joutuu tuntemattomien asioiden piiriin, kun hänelle tulee haava käteen ja Abby kokee metamorfoosin nähdessään verta.  Abby ajaa Owenin pois, jottei tälle kävisi pahoin.  Poliisit ovat löytäneet autosta miehen, jonka kasvot ovat tunnistamattomat. Mies viedään sairaalaan, mutta yllättäen hän on hypännyt ikkunasta ja sairashuoneeseen on syttynyt tulipalo.  Abbyn 'isä-hahmo' on kadonnut.  Owen käsittää tilanteen ja asettuu Abbyn puolelle, kun poliisi alkaa soitella Abbyn ovikelloa. Poliisi ahdistelee kuitenkin liikaa ja Abby joutuu tappamaan tämän.

Abby ilmaisee Owenille, että hänen on lähdettävä. Owen ymmärtää.  Koulukiusaaminen ei kuitenkaan lopu. Jengin johtaja on tuonut liikuntatunnille uimahalliin kovaotteisen veljensä.  Pojat laittavat Owenin veden alle. Owen kamppailee elämän ja kuoleman välillä, kunnes joku tulee ja vapauttaa hänet otteesta. Uimahallissa tapahtuu muutakin.  Owen nousee ylös ja kiusaajat ovat poissa.  Ikkuna on rikki ja Owen aavistaa, mitä on tapahtunut.

Owen istuu junassa ja konduktööri tulee tarkastamaan hänen lippua.  Konduktööri kysyy, onko iso matka-arkku hänen. Owenin myöntää varovasti. Konduktööri poistuu.  Matka-arkusta kuuluu koputusta ja Owen vastaa koputtaen kuin halliten Morse-aakkosia.


Ulkopuolisuus ja poislähteminen

Päähenkilöä valotetaan psyykkisesti sekä subjektiivina että ulkoapäin kiusaajien katseena.  Voyeristinen lähestymistapa kiinnittyy juonikerrontaan ja sitä lavennetaan erityisiin kohtauksiin, kuten poliisin näkeminen ovisilmästä.  Kiusaaminen on vakavaa, jolloin se jättää kysymyksiä ja joihin  vastataan muutoksilla käyttäytymisessä sekä väkivallan merkeillä kehossa.  Henkirikoksenkin mahdollisuus luotsataan alusta lähtien mahdolliseksi eikä ole ketään, joka osaisi vastata varhaispuberteettiin heräävän kiltin pojan ongelmiin.  Henkirikos leijuu koulun yllä joka päivä.  Pojasta on tehty sivullinen luokan sosiaaliseen rakenteeseen nähden. 

Owen saa asioita selville aina liian myöhään.  Abby ei ole tyttö. Hän on vampyyri ja enemmän kuin 12-vuotias.  Owen hätääntyy ja yrittää saada yhteyttä vanhempiinsa.  Hän soittaa isälleen ja tarvitsisi välintöntä apua, mutta isä ehdottaa soittelua muutaman viikon päähän. Vanhemmat ovat eronneet eikä äiti tajua, että Owen on ottanut isäänsä yhteyttä.

Juonikerrontaa tärkeämpi on Owenin ja Abbyn välisen suhteen kehittyminen.  Elokuva asettuu lapsien puolelle väkivaltaista miljöötä vastaan.  Psyykkinen ja fyysinen väkivalta pakottaa lähtemään.  On merkittävää, ettei jokapäiväistä terroria siedetä, vaan sietämätön avaa uloskäynnin.

Kirja ja elokuva-adaptaatio käsittelevät elämän tummia puolia ja teemoja ahdistus, sosiaalinen eristäytyneisyys, isättömyys, koulukiusaaminen, avioero, alkoholisoituminen, murha ja pedofilia. Elokuvassa korostuu varhaispuberteettinen raivonilmaus ja yksinäisyys päähenkilöiden ominaisuuksina.

Jim Jarmusch: Only Lovers Left Alive, 2013

JimJarmusch ylittää vampyyrielokuvan genrejä komedian keinoin.  Aviopari Adam ja Eve ovat monta vuosisataa vanhoja tieteiden ja taiteiden tuntijoita. Heidän ulkomuotonsa nykyaikana viittaa rock-klubeille.  Elokuva alkaa, kun Eve on Tangerissa ja Adam Detroitissa.  Eve huomaa, että Adamia vaivaa masennus: zombit ovat valloittaneet maailman.  Henkilöt kuvataan lintuperspektiivistä tai 'leijuvina' ikään kuin tanssiinsa lumoutuneina.

Jim Jarmusch esittää deadpan-komiikan keinoin koomisen metaforan elämästä ja epäonnistumisista. Intertesktuaalisesti se käy vuoropuhelua nuorille aikuisille suunnatun Twilightin kanssa.  Twilight-kirjoissa ja -elokuvissa Edward on vanha sielu, joka on kohdannut muodonmuutoksen.  Bella taas haluaa tulla muutetuksi.  Carlisle on tyytynyt eläimiin.

Jim Jarmusch esittää miljöön, jossa atmosfäärillä on merkitys ja siten tietyllä seuralla. Eve ja Adam kuvaa vanhoja ja väsyneitä, joista Eve pitää itseään selviytyjänä.  He ovat ranskalaisen toimittajan asiakkaita Tangerissa tai Detroitissa erään laboratorion asiakkaita.  He haluavat puhdasta. Itse veren merkityksen esittäminen on siirretty käsittämään puhdasta ja muuta.

Jim Jarmusch pilkkaa sitä, kuinka maailma on suhtautunut veriproblematiikkaan.  Elokuva voi nähdä myös vihjaavan verensiirtoihin ja niiden ongelmallisuuteen puhtauden mukaan pohdittuna.


Juoni


Adam ja Eve puhuvat täydellistä englantia englantilaisittain( Tilda Swinton ja Tom Hiddleston)  Adamilla on sankareidensa kuvia seinillään, mutta ne eivät nyt kohota mieltä. Zombikakarat vaivaavat.  Even tavarantoimittaja on Christopher Marlowe Tangerissa. Adam hakee aineensa laboratoriosta pukeutuneena aina samannanäköiseksi, mutta nimilapussa lukee: Tri Outolempi, Tri Caligari.  Lentoliput on varattu DaisyBuchananille ja Steven Deadalukselle. Elokuva leikittelee ihmiskunnan 2000-vuotisen ajan filosofian, tieteen ja taiteen merkkihenkilöiden nimillä.

Jim Jarmuschin vampyyrissä piilee itsetuhoisuus.  Adam on pyytänyt uniikkia luotia itseään varten, mutta hän kuulee diilerin juttelevan asiakkaalleen, että Adam on vedettävissä.  Aidon saakin ehkä joku muu.

Eve tanssii  Detroitissa Adamin luona television edessä.  Televisiosta tulee Dracula-musiikkivideo vuodelta 1975 ja ohjelma on ranskalainen.

Even levoton villi sisar Ava tulee käymään.  Hänellä on koko ajan jano.  Ava vaatii Adamia Eveä ja Adamin diileriä bilettämään.  Illan aikana Ava on ollut liian villi. Eve ja Adam hoitavat asian, mutta Avan on häivyttävä. Adamin mielestä Avan pitäisi maata arkussa.

Eve ja Adam lähtevat Tangeriin hakemaan puhdasta ranskalaiselta tohtorilta.  Eve ei löydä Christopher Marlowea, joka on järjestänyt hänelle ainetta.  Adam väsyy.  He löytävät viimein Marlowen ja tämän oppilaan. Mutta puhdas aine on loppu ja Marlowe menehtyy.

Eve ja Adam ovat yksin ja tietävät, mikä on heidän tilanne. Eve haluaa kuitenkin ostaa Adamille lahjan: vanhan luutun, jollaista tämä olisi aina halunnut.  Elokuvan loppu erottaa narraatiosta romanttisen. Pari näkee toisiaan hyväilevän nuoren pariskunnan kiinni toisissaan.  Adam kuittaa:" How romantic!" Adam päättää ottaa tytön.

Elokuva on tuonut esiin Jim Jarmuschin autobiografiaa ja kiinnostusta musiikkiin sekä erityisten soittimien keräilyyn.  Adamilla on vuosisatojen takainen klassisen musiikin koulutus.  Joku osa on lainattu aikojen tunnetuimmille säveltäjille.


Ihmiskunnan historian vallankumoukset

Eve ja Adam ovat monta sataa historiaa vanhoja ja  Adam on saamassa masennuskohtausta, jonka määrittelee vaimolleen siten, että zombit ovat tuhoamassa maailmaa.  Adamin huoneen seinällä on kuvia historian huomattavista tiedettä ja taidetta edustavia henkilöitä, mutta he eivät nyt käy sankareiksi.  Eve pyytää Christopher Marlowea synnyttämään jonkun vallankumouksen, mutta tämän mielestä maailma on kokenut jo liian paljon kaaosta.

Avioparin kuvataan olleen olemassa aikojen alusta ja katselleen ihmisiä heidän taistellessaan ruttoa ja muita viimeisiin aikoihin sijoitettuja piirteitä.  Adam ja Eve kuvataan vanhoiksi sieluiksi, joiden keskinäinen toisen tunteminen välittyy viittauksistakin. He pelaavat shakkia, kuten Bella ja Edward elokuvassa Aamunkoi.

Elokuvausta luonnehtii suodattamien käyttäminen ja pyöreiden muotojen luominen.Tangerin kadut on kuvatu ahtaina ja täynnä huutelevia ahdisteluja.  Vertikaalit kamerakulmat antavat jyrkkiä ylä- tai alamäkiä nousta.

Only Lovers Left Alive  tuo uutta kauhuelokuvan alalajin pariin. Elokuva nostaa kysymykset ikuisesta nuoruudesta ja vanhentuneen oloisesta vampyyrista. Moderni vampyyri on rock-tähti.  Pariskunnalla on rastahiukset tai mustat hiukset ja aurinkolasit .Philip Marlowen aurinkolasit ovat nykyajasta.  Detroit on kaupunkina kuolemattomien katseiden kohteena kuollut amerikkalainen kaupunki.

Koominen on pysynyt etäällä vampyyrielokuvista. Jim Jarnusch esittää inspiroivan metaforan elämän hauraudesta ja fragmentaariudesta ja ulkopuolisena olemisesta, Elokuva sisältää myös pahankurista huumoria. Matt Reevesin elokuvassa ystävykset Abby ja Owen jäävät jäljelle jotain menettäneinä ja ulkopuolisuuden kokijoina.  Jim Jarmusch jättää jäljelle vanhanaikaiset sielut ja keski-ikää heijastavat aikuisvampyyrit.

Lankeaminen tuo esiin teeman, jonka intertekstiksi voi hahmottaa Wim Wendersin langenneet enkelit elokuvassa Berliinin taivaan alla.


Neil Jordan: Byzantium, 2013

Elokuva Byzantium on adaptaatio Moira Buffinin näytelmästä A Vampire Story, jonka näkemyksellisyys korostaa sitä, että kaikkien vampyyrielokuvien on keksittävä säännöt uudelleen. Elokuvan voice-over kuuluu fiktiivisen maailman henkilölle Eleanor Webb. Elokuva alkaa kirjeen kirjoittamisella:  "My name is Eleanor Webb."...  Henkilöhahmo kirjoittaa kirjeet ja heittää ne palasina ikkunasta ulos uskoen, että joku 'valmis henkilö' löytää hänet.  Valmis henkilö on kadulla istuskeleva vanhus, joka sanoo tietävänsä, mikä Eleanor on.  Eleanor ottaa uhrinsa.

Eleanor kamppailee vampyyri-identiteettinsä kanssa, kun taas hänen äitinsä Clara on sopeutunut rooliin ja ottaa rahat prostituuttina ja surmaa uhrinsa.  Eräänä päivänä Claran uhriksi tulee ujohko mies, joka kertoo tarinansa.  Clara keksii ovelasti paikan, jossa he seuraavaksi - asuvat Byzantiumissa, joka on ollut entinen bordelli ja Clara haluaa jatkaa toimintaa.


" My name is Eleanor Webb."

Elokuva kertoo Eleanorin kirjeen muodossa.  Elokuvalliset takaumat selittävät Claran elämän vaikeuksia.  Eleanor paljastaa Claran salaisuuden ja taipaleen kahden miehen kiinnostuksenkohteena.  Eleanor on kirjoittanut kirjeen kaltaisen kertomuksen, josta opettajat ovat kiinnostuneet. Tyttö kirjoittaa kuin Mary Shelley ja Edgar Allan Poe. Clara joutuu hankkiutumaan eroon Eleanorin opettajasta, joka on keksinyt hänet.  Eleanor on ihastunut leukemiaa sairastavaan nuoreen mieheen Frankiin,  joka kyselee Eleanorin salaisuudesta sen mukaan, mitä tämä pystyy paljastamaan.

Clarasta kilpailleista miehistä toinen on elossa - vampyyrina.  Salainen Veljeskunta on vampyyrit yhteen kasannut ryhmä, joka ei kuitenkaan salli yhteyteensä naisvampyyreja.  Clara löytää kuitenkin entisen rakastajansa suojelevana ja tämä pelastaa Claran hengen.  He ovat vampyyreja ja jatkavat yhdessä.

Eleanor uskoo leukemiapotilaalle salaisuutensa ja vie tämän samaan paikkaan, jossa itse kukin on kokenut metamorfoosinsa.  Poika haluaa olla ennemmin vampyyri kuin kuolla. Eleanor vie pojan luolaan.  Parvi mustia lintuja pyrähtää lentoon ja vuoresta alkaa virrata veri veden sijaan.  Elokuva päättää Eleanorin voice-overiin:  " My name is Eleanor Webb. I throw my story to the wind and never will I tell more. Another one begins."


                                                               ***


Vampyyrietiikka ja vampyyrien lait perinteisessä ja modernissa vampyyrielokuvassa


Modernin ja perinteisen vampyyrielokuvan erottelu käsittää kysymyksiä vampyyrien etiikasta.  Vanha perinne käsitti vampyyrin, joka oli parantumattomasti paha.  Vampyyri oli myös hahmo, jolla oli voimat saada ihmisiä valtaansa ja usein tähän kietoutui seksuaalisuutta.  Taikakalut ja valkosipuli sekä krusifiksit ja vihkivesi olivat keinoja, joilla vampyyrin sai pidettyä loitolla.  Modernissa vampyyrielokuvassa suostutteluun ja viettelyyn perustuvat voimakkaat taidot kertovat avoimesta tilanteesta suhteessa pelastukseen ja kiroukseen.

Twilight-Saga tuo esiin vampyyrietiikkaa.  Volturit ovat eettiseen koodiston tieteiden ja taiteiden hallitsijoita. Carlisle Cullen kuuluu Volturien sukuun, mutta haluaa auttaa ihmisiä ja on vetäytynyt syrjään heistä oman laumansa kanssa.  Byzantium käsittää ns. Veljeskunnan, joka on hallitseva elin ja joka on korostunut sukupuolen mukaan.  Miehistä koostunut ankara järjestö ei suvaitse naisia joukkoonsa, vaan vainoaa Claraa.

Modernissa vampyyrielokuvassa vampyyri voi olla ihmisen suojelija, kuten Edward Cullen, joka pelastaa supersankarin voimin Bellan onnettomuudesta ja varmalta kuolemalta ensimmäisessä elokuvassa Houkutus.  Matt Reevesin Let me In antaa vampyyri-identiteetin kanssa painiskelevan Abbyn tehtäväksi suojella Owenin elämää. Owenilla ei ole ketään ja julma koulukiusaus ottaisi pojan hengen.  Toinen vampyyri-identiteetin kanssa ongelmainen on Byzantiumin  Eleanor Webb, kun taas Clara on toiminnallinen ja suorasukainen. Eleanor valitsee uhreikseen vain vanhuksia, niitä joita hän pitää valmiina. Eleanor pitää leukemiaa sairastavasta pojasta Frankista.  Pojan tehdessä kuolemaa Eleanor vie hänet salaisuuksien vuorelle 'orpokotiin'.

Anne Ricen kirjan Interview with the Vampire jälkeen vampyyrit ovat saaneet yksilöllisiä piirteitä. Louis on kaunis ja kärsivä.  Lestatin hahmo korostaa omaa tilaansa vampyyrina, joka ei saanut valita. Bella näyttää vanhalta ikäisekseen ja haluaa muuttua, ollen valmis.  Edward Cullen vaalii supersankarin kyvyin Bellan elämää ja toivoo konservatiivisen avioliiton.  Edwardiin on kirjoitettu sisään vampyyrin lisäksi romanttinen sankari. Twilight-Sagan pienoistarinat ovat keskittyneet miehen ja naisen väliseen suhteeseen.  Jim Jarmuschin Adam ja Eve ovat puhdasta ja saastaista erotteleva avioliitossa elävä pariskunta. Adamin status on nykyajassa rocktähtenä oleminen ja rock-klubeilla vieraileminen. Yhtäältä vanhuus ja toisaalta ikuinen nuoruus ovat läsnä.

Kirjeiden aloitus " My name is Eleanor Webb" on vampyyri-identiteetti siinä missä elokuvan Let me In sankarin Abbyn on kysyttävä aina, päästääkö toinen hänet sisään. Genrehybridinä Let me In on osin kirjattu lastenelokuvan kehyksiin, jolloin suostuttelu on vahva ilmaisu.  Elokuva ehdottaa muuttoa, koska Owen ei jäisi muutoin henkiin. Häntä ei olisi olemassa.  Owenin tilanne jättää jälkeen merkittäviä kysymyksiä.  Owen ja Abby lähtevät pois.


LÄHTEET:
Painetut:
Hakola, Outi:  Uuden sukupolven vampyyrit: romanttisen vampyyrin vallankumous.  Teoksessa Elokuva ja psyyke 3. Tarinan lumous. Toim. Antti Alanen. Juva 2012.

Meyer, Stephanie: Houkutus, Uusikuu, Epäilys, Aamunkoi  osat I ja II. Suom. Pirkko Biström.


Painamattomat:

Elokuvat:
Houkutus ( Twilight), 2008. Ohjaus: Catherine Hardwicke.
Uusikuu ( New Moon), 2009. Ohjaus: Chris Weitz
Epäilys ( Eclipse),2010.  Ohjaus: David Slade.
Aamunkoi I, 2011 ja II, 2012. (Breaking Dawn 1 & 2).  Ohjaus: Bill Condon.
Jordan, Neil: Interview with the Vampire,1994.  Ohjaus: Neil Jordan. Käsikirjoitus Anne Rice romaanin Interview with the Vampire pohjalta.
Jordan, Neil: Byzantium, 2013. Ohjaus: Neil Jordan.  Käsikirjoitus: Moira Buffini näytelmän A Vampire Story  pohjalta.
Jarmusch, Jim: Only Lovers Left Alive, 2013. Ohjaus ja käsikirjoitus: Jim Jarmusch.
Reeves, Matt: Let Me In, 2010. Ohjaus Matt Reeves. Käsikirjoitus: Matt Reeves John Ajviden romaanin Låt den rätte komma in, 2010.



Mirjami Riutta