MODERNI NUKKETALO JA ELOKUVA

ELOKUVAN KIINNOSTUS MINIATYYRIMAAILMOIHIN JA NUKKEKOTEIHIN


Moderni tapa katsella nukkekaappeja on ollut liittää ne leikkikalumaailmaan, jotka on suunnattu tytöille.  Nukketalojen historia alkaa jo 1600-luvun jälkipuolelta ja ne ovat olleet näyttelykohteita, pienoismalleja jopa kaupungeista.  Tavallisesti miniatyyriesineet olivat tehty hienoimmista materiaaleista.  Detaljit korostivat kotien vaurautta.

Modernin käsityksen mukaan nukketalojen ajateltiin olevan naisen valtakunta eli vallan ja rationaalisen ulkopuolelle sijoitettu naisen reviirin kuvaus,  Moderni viittaa myös leikkikaluihin oppimisvälineinä, johon viittaa Karl Gröberin klassinen teos Kinderspielzeug aus alter Zeit, 1928. Ensimmäiset saksalaiset tietosanakirjat kuvasivat Puppenhaus-ilmiötä miniatyyriesimerkiksi kodin taloudenhoidosta ja käsitöiden tekemisestä.

Ohessa tuodaan esiin kolme elokuvaa, jotka ovat kuvanneet miniatyyrimaailmoja ja nukkekoteja modernista käsin. Kuvailun avulla pyritään nostamaan esille viitteitä  kolmen eri ohjaajan suhtautumisesta leikkikaluestetiikkaan. Kuvailua taustoitetaan kontekstualisoinnilla historiaan.  Miniatyyrimaailmojen ilmiasun ja ominaislaadun perusteella eritellään kolme artikuloitua impressiota, joita tarkastellaan erityisesti suhteessa modernin tapaan katsella nukkekaappeja.

Tarkastelun kohteeksi on valittu Andrei Konchalovskyn elokuva-adaptaatio The Nutcracker: The Untold Story,2009, Paul Kingin elokuva-adaptaatiot Paddington,2014, ja Paddington, 2017 ja Wes Andersonin elokuva The Royal Tenenbaums, 2001.


Andrei Konchalovsky: The Nutcracker: The Untold Story, 2009

Andrei Konchalovsky ohjasi elokuvasovituksen The Nutcracker englantilais-unkarilaisena tuotantona vuonna 2009.  Elokuvan katsojaluvut merkitsivät lyhytaikaista esittämistä elokuvateatterilevityksessä ja elokuva siirtyi DVD-levitykseen muutetulla nimellä The Nutcracker: The Untold Story. Elokuva-adaptaatio pohjautui E.T.A. Hoffmanin kirjaan The Nutcracker and the Mouse King.  Tschaikovskyn baletti tunnetaan nimellä Pähkinänsärkijä ( Nutcracker).

Juoni alkaa kuvauksella juolusta.  Hallin keskelle on tuotu suuri joulukuusi, josta roikkuu kaunita ja suuria koristeita.  Perheen tytär Mary odottaa perhejuhlaa, mutta äiti joutuu työtehtäviin ja isäkin on poissa. Mary ja tämän veli Max jäävät Albert-sedän huostaan. ( Maskeeraus muistuttaa Elberst Einsteinia) Maryn kotikaupunkia väläytetään keskieurooppalaisnja joulukaupunkina, jonka läpi setä Albert matkaa lahjojen kanssa.

Lahjojen joukosta löytyy suuri nukkekoti.  Lapset eivät ole ennen nähneet mitään vastaavaa. Setä-Albert irrottaa nukkekodista etuseinän ja nukkekoti avaa huoneensa teatterinäyttämön kaltaisena. Setä kampeaa nukkekaapin sivusta ja huoneissa asuvat sirkushenkilöt alkavat liikkua ja värivalot loistaa.

Elokuvaaminen antaa tirkistelykaapille mahdollisuuden olla liikkuva. Tirkistelykaappi sinällään oli teatterinäyttämön perusajatus: laatikko, josta oli otettu yksi seinä pois. Vauraissa kodeissa nukketalot olivat mallikelpoisia varustusta ja luonteeltaan kurkistus- ja keräilyesineitä. Nukketalon viehätys liittyi alun perin miniatyrisointiin ja kurkistusesine avasi oven mielikuvitukselle.  Moderni käsitti nukkekaapit keräilykohteina ja osana tyylikeiskeistä sisustusta.

Andrei Konchalovskyn elokuva esittää kaksi todellisuutta.  Nukketalon asukkaat siirtyvät osaksi fantastista, jota Mary kokee Pähkinänsärkijä-nuken kanssa.  Nukke on puettu Napoleoniksi ja prinssi on poissa valtakunnan tehtäviä hoitamassa.  Kerronnan siirtyessä fantastiseen tyyli ohjaa katsomaan detaljeja: joulukuusenkoristeita, leluja.  Nukkekaapin asukkaat alkavat elää.  Nukkekaapin alkukuva ei ole historiallinen eikä museaalinen, vaan karnevalistinen.  Nukketalon asukkailla on yhteys sirkukseen.

The Nutcracker: Untold Story korostaa juonellisena kertomuksena feminiinisyyttä: jokaisella puhtaalla tytöllä on Pähkinänsärkijä miniatyyrimaailmassaan, tunne maailmasta, joka ei ole vielä saanut valmista profiilia.  Elokuvan mielikuvituksellisen ja todellisen jyrkkä erottaminen ei ota keskusteemaa pois, joka on Pähkinänsärkijä-baletin ytimessä: tytön ja leikkikalun sekä mielikuvituksellisen yhteys, mikä kertoo iästä joka alkaa ensiaskelin murtautua kohti kasvua.  Näkemys leikkikalusta oppimisvälineenä on ylempien yhteiskuntaluokkaien historiallista ja eeppistä kerrontaa.  Napoleon on eräs maailman hallitsemista osoittava nukke, joka taidekabinetit ovat ilmaisseet.


Paul King: Paddington, 2014 ja Paddington 2, 2017

Moderni suuntasi nukkekodit leikkiin ja lapselle. Nukkekotien asukkien liikkumattomuus saattoi olla vieraannuttava elementti, koska nykylapsille pelit ja leikit korostavat estetiikallaan liikettä. Eräs nukketalon teemoista on ollut kasvatus.

Paul King ohjasi Michael Bondin Paddington-kirjojen pohjalta kaikkia kirjoja pohjatekstinään käyttävän elokuvan. Kirjat olivat alun perin suunnattu pienimmille lapsille, jolloin kasvattava aines sulautui huumoriin. Paddington-elokuvat viittaavat leikin ohella kasvutarinoihin, joissa eri vaiheet ja aika on tiivistetty humoristisiksi kuviksi ja liikkeeksi nukkekodin miniatyyrimaailmassa.  Paddingtonin voice-overilla luetut kirjeet Lucy-tädille Perun vainhainkotiin yhdistävät humoristisesti verbaalisen ja avautuvan nukkekaapin, joka havainnollistaa visuaalisesti tapahtumat ja esittää asukkaat huoneissaan ja liikkeessä.

Nukkekaappi avautuu elokuvan kuluessa ilmaisten kokoavasti ja humoristisesti, kuinka asiat ovat edenneet ja missä olisi vielä kasvamisen varaa.  Lopetus kuroo tarinan umpeen ilmaisten läpileikkauksellisen nukkekodin avulla, kuinka henkilöt ovat tarinan kuluessa kasvaneet.

Puolipyöreä nukkekaappi avaa ovensa ensimmäisen kerran ja Paddingtonin voice-over kertoo Mr Brownista, joka yrittää selviytyä tekemällä laskelmia. Mustavalkoinen kuva huoneesta esittää romahtavaa taloa. Kirjankuvittaja-äiti yrittää luoda sankarilleen kasvot, mutta on jäänyt jumiin. Äiti kulkee läpileikkauksellisen talon huoneesta toiseen tyttären Lucyn tilaan.  Lucyn ongelma on psyykkinen.  Hän jää usein noloksi. Valokuva Lucyn huoneessa nyökkää. Perheen pojan Jonathanin huone on ylimmässä kerroksessa.  Hän on hylännyt vanhanaikaiset ja opettavaiset leikkikalut ja haluaa astronautiksi.

Nukkekaappi avautuu toisen kerran elokuvan lopussa ja kokoaa tarinan ja juonen. Paddington kirjoittaa Peruun.  Henkilöhahmot ovat kasvaneet tarinan kuluessa.  Mrs Bird jammailee rytmissä ja se tekee hyvää hänen polvilleen. Mrs Bird kuvataan tanssivan huoneessaan. Mr Brown  on Jonathanin huoneessa ja auttaa raketin luomisessa niin, että Jonathan pelkää isänsä holtittomuutta. Äiti on löytänyt sankarilleen kasvot.  Mustavalkoinen kuva sankarin kasvoista muistuttaa Mr Brownia. Paddington lopettaa kirjeensä:  Kaupunki on paljastunut monikulttuuriseksi ja Paddington tuntee myös itsensä erilaiseksi - onhan hän karhu - mutta tuntee olonsa myös kotoisaksi.

Elokuva Paddington  2 ottaa esiin leikkikaluestetiikasta Pop-Up -kirjan.  Paddington löytää kirjan Mr Gruberin antiikkikaupassa ja ihastuu siihen.  Hän elävöittää mielessään kirjaa ja näkee itsensä ja Lucy-tädin tutustumassa Lontoon turistikohteisiin.  Paddington päättää tehdä työtä ostaakseen kirjan. Kirjalla vaikuttaa olevan kuitenkin muutakin arvoa, koska se varastetaan kaupasta yllättäen.  Paddington näkee varkauden ja juoksee varkaan perään, mutta poliisi pidättääkin Paddingtonin.

Paddington joutuu vankilaan.  Vankila avautuu myös  Pop-Up-kirjana.  Nukkekotiestetiikka on laajentunut kuvaamaan pienoismalli- ja leluestetiikkaa, jossa henkilöhahmot seikkailevat.  Vankila synnyttää ryhmän karkulaisia, johon Paddingtonkin  liittyy.  Hänelle uskotellaan, ettei Brownin perhe tule katsomaan häntä eikä muista Paddingtonia.  Ajan myötä he ovat unohtaneet karhun. Karkumatka vankilan sisällä sellistä selliin on elokuvattu läpileikkausellisena.

Pop-Up-kirja  osoittautuu aarrekartaksi, joka käsittää vihjeitä aarteen löytämiseksi.  Vankila ja rautatie-asema Paddington ovat näyttämöllepanona leikkikaluista koostettuja ja elokuvattuja miniatyyrimaailmoja.  Roisto saadaan kiinni ja Paddingtonin nimi on puhdistettu.  Brownien perheen tapahtumat koonnetaan nyt leikekirjaksi.  Kamera kuvaa kirjan sivun, josta kuva ikään kuin ponnahtaa esille tarkempaan linssitutkielmaan


Wes Anderson: The Royal Tenenbaums, 2001

Voice-over kertoo Royal Tenenbaumin ostaneen neljäkerroksisen porvaristalon.  Elokuvaus näyttää kerrostalon ulkopuolelta korostaen erkkereitä.  Modernin käsityksen mukaan nukketalon ajateltiin olevan naisen valtakunta, naisen reviirin kuvaus.

Voice-over kertoo tarinan, jossa äiti asuttaa taloa avioeron jälkeen.  Aikuiset lapset kohtaavat kuitenkin vaikeuksia, johon he keksivät helpottavat ratkaisun: muuttaa takaisin lapsuuden kotiin. Chasin vaimo on kuollut lento-onnettomuudessa ja mies on järkyttynyt eikä pysty ajattelemaan lentokoneita. Chas ja hänen poikansa Ari ja Uzi palaavat äidin suojiin, jossa Chasin toivotaan toipuvan.  Chasin perhe on puettu Adidas- kolmiraita verryttelyasuihin, joita he pitävät yllään koko elokuvan ajan,  mikä vihjaa humoristisesti nukkekotiestetiikkaan; nukkeihin, joilla on aina samat vaatteet yllä.

Tytär Margo pitää aina yllään turkkia.  Hänet kuvataan kylpyammeessa pohtivan omia ongelmiaan turkki päällä.  Margo on paennut avio-ongelmiaan psykiatri-miehensä luota.  Psykiatria kiinnostaa aikamatkailu nuoren potilaan Dudleyn mieleen. Hän tekee palikkatestin ja olettaa, että Dudley päätyy samaan tulokseen.  Dudleyn aikaansaama kuvio on kuitenkin erilainen. Leikkikalut oppimisvälineinä viittaavat moderniin aikaan.  Teorian leikkikaluista oppimisvälineenä esitti Karl Gröber klassisessa teoksessaan Kinderspielzeug aus alter Zeig, 1928.

Richie on ollut perheen tennislahjakkuus, joka on saanut romahduksen tenniskentällä.  Hän on ollut rakastunut adoptiosisareensa Margoon.  Richie on paennut merille, mutta tuntee tarvetta palata lapsuuden kotiin myös.  Richie on kuvattu koko elokuvan ajan 'Björn Borg' -tennispanta päässä.

Elokuvan juoni kerää aikuislapset takaisin lapsuudenkotiinsa pohtimaan tilannettaan.  He asettuvat ns. omiin huoneisiinsa.  Isä Royal Tenenbaum on kärsinyt kyseenalaisissa liiketoimissaan konkurssin.  Hän on asunut avioeron jälkeen hotellissa, jonka kellarissa säilyi avioeron mukana kulkenut tietosanakirjasarja.  Royal päättää valloittaa entisen vaimonsa takaisin ja tekeytyy syöpäsairaaksi, joka tarvitsee apua terminaalivaiheessaan.

Talon haltijaksi avioeron jälkeen on jäänyt vaimo Etheline, jonka ansio on eron jälkeen kirjoitettu kirja omien lasten kasvattamisesta menestyksellisesti heidän menestykseen. Etheline on löytänyt uuden miehen kirjanpitäjästään. Tämä herättää Royalissa mustasukkaisuutta.

Sisätilat on kuvattu läpileikkauksellisesti.  Royalin sairashuone on Richien entinen huone, joten Richie on laittanut teltan halliin.  Richie ja Margo tuntevat teltassa hetken 'melkein lapsuutta'.

Talon keskus on pieni varastohuone, jossa merkittävät sananvaihdot käydään Varastohuone on miniatyyrimaailma lasten leikkikaluja sekä tietyn ajan pelejä, joihin kuuluvat mm. Afrikan tähti, Gluedo, ja Monopoli. Varastohuone symboloi kodin järjestystä ja porvarisperheen halua kerätä ja säilyttää. Äiti Etheline on säilönyt lapsuutta huoneeseen.

Sisätilojen kuvaus ammentaa nukketalo-estetiikasta ja elokuvaus noudattelee läpileikkauksellisen tilan esittämistä. Wes Andersonin nukkekaappi ja taidetalo ja miniatyyrimaailma käyttävät elokuvan tyylillisiä keinoja tallentaakseen muistia eri tavoin fiktiiviseen maailmaan. Elokuvan materiaalinen runsaus avaa oven monimerkityksisyydelle ja mielikuvitukselle.





LÄHTEET:

Painetut lähteet:

Lönnqvist, Bo: Nukkekaapin arvoitus. Teoksessa Aineen taikaa. Näkyvän ja näkymättömän kulttuurin jäljillä. Toim. Aila Nieminen, Pia Olsson, Helena Ruotsala, Katriina Siivonen. SKS. Ethnos. Saarijärvi 2011.

Anderson, Wes: The Royal Tenenbaums, 2001. Ohjaus: Wes Anderson. Käsikirjoitus: Wes Anderson, Owen Wilson.  Pääosissa: Alec Baldwin (voice-over), Gene Hackman, Angelica Huston, Gwyneth Paltrow, Owen Wilson, Luke Wilson, Ben Stiller. DVD.

Konchalovsky, Andrei: The Nutcracker: The Untold Story, 2009. Ohjaus: Andrei Konchalovsky. Käsikirjoitus: Andrei Konchalovsky, Chris Solimine Pyotr Iliych Tchaikovskyn baletin pohjalta. Pääosissa: Elle Fanning, Nathan Lane. DVD

King, Paul: Paddington, 2014. Ohjaus: Paul King. Käsikirjoitus: Paul King. Tarina: Paul King, Hamish McColl Michael Bondin Paddington Bear -kirjojen pohjalta. Pääosissa: Hugh Bonneville, Sally Hawkins, Nicole Kidman, Ben Whishaw. DVD.

King, Paul: Paddington 2 , 2017.  Ohjaus: Paul King.  Käsikirjoitus: Paul King, Simon Farnaby Michael Bondin Paddington Bear -kirjojen pohjalta. Pääosissa: Hugh Bonneville, Sally Hawkins, Bem Whishaw, Hugh Grant. DVD.



Mirjami Riutta