SUOMEN KANSALLISBALETTI: SAITURIN JOULU
Vuodenvaihteen aikaan liittyy pakanallisuudesta juontuva perinne, jossa arvioidaan kulunutta vuotta; miten se on mennyt ja kuinka kilttejä lapset ovat olleet. Viktoriaaninen aika loi Englannissa lapsille suunnatun kulttuurin, joka kiinnostui lapsuuden luonteen ja joulun yhteen limittämisestä. Joulu oli aiemmin kuulunut aikuisille, mutta viattoman lapsikuvan esiin nousu ja pakanallisen joulun viettäminen kiinnittyivät myös lapsikulttuurin kehitykseen ja erityisesti kirjalliseen suuntaukseen, jossa fantasia ja unenomainen loivat lapsuuden joulun, jollaista edustivat mm. Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas (1816) sekä Saiturin joulu (1843).
Suomen Kansallisbaletti on tuonut joulun 2023 ohjelmistoon brittiläisen tuotannon, joka on samalla maailman kantaesitys. Charles Dickensin Saiturin joulusta tuli kirjan julkaisemisen jälkeen suosittu. Siinä yhdistyivät ajan muoti kuvata itsekkyyttä, ahneutta ja materiaalisuutta vastakkaisena rehelliselle ajattelulle, jota joulun henki edusti. Dickensin opettavaisessa tarinassa päähenkilö Ebenezer Scrooge kasvaa fantasian ja unenomaisen matkan aikana. Menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden henget näyttävät tapahtumia hänen elämästään, jotka heijastavat persoonan vääristymiä ja saavat aikaan muutoksen, jonka jälkeen hän liittyy muiden kanssa viettämään juhlaa ja jakamaan jouluiloa.
Dickensin romaani tunnetaan nimellä A Christmas Carol ja siitä on tehty lukuisia adaptaatioita. Elokuvallisista adaptaatioiden joukossa Bill Murray (Scrooged, 1988) ja Jim Carrey ovat luoneet mieleen jääneet hahmot. Animaatioiden joukossa Netflixin 2022 versio on tuoreessa muistissa sekä esim. BBC One -tuotanto vuodelta 2019, joka on kauhuksi taipuva kertomus ja joka tuo esiin myös häpeäksi painottuvia teemoja. Saiturina nähdään Guy Pearce ja sivuosassa konttoristina Joe Alwyn. Hallmarkin jouluelokuva, romanttinen komedia Ghosts of Christmas Always vuodelta 2022, on löyhä adaptaatio Dickensistä, jonka pääosassa on nykyisyyden kummituksen kertomus.
Balettisovituksia on vähemmän ja Suomen Kansallisbaletin ohjelmisto kiinnityttää huomion itseensä. Baletin koreografian on tehnyt David Bintley ja musiikin säveltänyt Sally Beamish. Bintley on toteuttanut Kansallisbaletille aiemmin baletin Tuhkimo. Lavastuksen, puvustuksen ja projisoinnit on luonut Anna Fleischle. Roolituksessa on kolmoismiehitys, ja Scroogen roolissa nähdään Johan Pakkanen, Antti Keinänen ja Sergei Popov.
Juoni
Saita Ebenezer Scrooge ei välitä joulusta eikä muista ihmisistä. Yöllä joulun henget vievät hänet menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Kasvaako päähenkilö joulun henkeen ja ymmärtääkö hän viktoriaanisen ajan Englannin köyhyyden ja ylemmän keskiluokan vastakkain asettamisen kautta näkemään oikeudenmukaisuuden merkityksen joulun juhlinnan ytimessä. Viaton lapsi ja hänen kohtalonsa rampana hellyttää saiturin ja saa hänen sydämensä sulamaan.
"God Bless Us Everyone..."
Baletti antaa kohtauksia, jotka kuvaavat eri yhteiskuntaluokkia ja joissa lapset ovat merkittävissä rooleissa. Lapset tanssivat aikuisten kanssa ryhmäkohtauksissa sekä katu- että sisäkuvauksissa ja pienimmät aikuisten varpailla. Esille on nostettu konttoristin rampa poika Tim, jolle on annettu myös laulurooli.
Puvustus on runsas ja viktoriaanisen ajan mukainen, mutta se saattaa ajoin tuoda mielikuvan raskaudesta ja siitä, mitä liikekieli voisi olla. Kauniit nilkat avaavat kuitenkin keveyden maailmaan. Kummitukset on puvustettu luovemmin ja mielenkiintoisesti. Nykyisyyden henki on ensin tavaravuori, jonka keskeltä löytyy runsaudensarven hahmo ja tulevaisuuden henki, joka luo modernin version kuolemanhengestä. Menneisyyden kummitus jäljittelee kepeänä hahmona morsianta, joka on jäänyt liian varhain leskeksi ja jonka intertekstiksi äkkiseltään mieltää elokuva-adaptaatioita Dickensin romaanista Suuria odotuksia (Great Expectations).
Itse Saituri on lapsille suunnattu, kumaraksi taipunut, kulmien alta katseleva hahmo antaen vaikutelman siitä, että hahmo voisi muuttua ja olla aivan toisenlainen. Brittiläisissä aikuisille suunnatuissa tuotannoissa Saituri on ollut usein suoraselkäinen, julma, kova ja inhottavakin hahmo, jota kummitukset koettelevat ankarasti, mutta josta kasvaa kuva romanttisesta lapsuudesta. Kansallisbaletti laajentaa vision ja nostaa ylös idealisoidun lapsuuden. Alussa entinen liikekumppani Marley ilmaantuu kahleissa. Hänen kohtalonsa on vielä sidottu Ebenezer Scroogeen. Kiirastuli loppuu vain, jos Saituri kykenee arvioimaan elämäänsä uudelleen. Baletissa kauhu heijastuu kohtauksesta, jossa tulevaisuuden henki näyttää tilanteen, jossa päähekilö näkee omat, huutavat kasvonsa ruumisarkussa. Liikekumppani Marleyn rooli on baletissa pienehkö ja konttoristin pojan Timin roolia on vuorostaan lavennettu, jolloin onnellinen lopetus ja kuva viattomasta lapsesta nousee aina kuvaan idealisoidusta lapsesta. Lopetuksessa Tim laulaa päähenkilön sylissä baletin kokoavan teeman: "God Bless Us Everyone..."
Mirjami Riutta
(Home Alone)
Kommentit
Lähetä kommentti